Lehdistötiedote 12.2.2018
Uudella Sulkavuoren keskuspuhdistamolla syntyy jätevesilietettä vuodessa 60 – 70 000 tonnia. Jätevesilietteen käsittely ja loppusijoittaminen on tarkoitus ratkaista maaliskuun aikana. Päävaihtoehtoina ovat lietteen mädättäminen hapettomissa reaktoreissa ja siitä saatavan biokaasun tuotanto tai lietteen kuivaus lämmöllä ja polttaminen. Myös lietteen käsittelyn hoitamista jossain toisaalla pidetään mukana vaihtoehtojen tarkastelussa.
Biokaasulaitoksen toteuttaminen Sulkavuoreen noudattaisi nykyistä Tampereella Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoilla käytössä olevaa lietteenkäsittelymallia. Lietteen mädätys hajottaa lietteen orgaanista ainesta ja vähentää merkittävästi hajuja sekä lietteen määrää. Lietteestä tulee myös teknisesti helpompaa käsitellä. Mädätyksen jälkeen lietejäännös kuljetettaisiin nykyiseen tapaan palvelutuottajille esimerkiksi kompostoitavaksi ja sen jälkeen edelleen hyötykäyttöön. Biokaasua muodostuisi vuodessa noin 5,4 milj. m3. Biokaasu voitaisiin hyödyntää puhdistamolla tekemällä siitä sähköä ja lämpöä. Tässä tapauksessa puhdistamon energiaomavaraisuus olisi merkittävä; lähes 60 % vuotuisesta sähköstä ja 90 % lämmöstä saataisiin biokaasusta. Lisäksi näin merkittävä sähkön tuottaminen mahdollistaisi puhdistamon tärkeimpien osien toimimisen pitkäaikaisenkin sähkökatkoksen sattuessa. Toinen biokaasun hyödyntämismahdollisuus olisi rikastaa siitä metaania jota voisi käyttää liikennepolttoaineena. Biokaasun jalostaminen puhtaaksi metaaniksi ja jakelu liikennepolttoaineeksi olisi järjestettävä erikseen ja puhdistamon sähkö- ja lämpö ostettava kokonaan muualta.
Lietteen terminen käsittely tarkoittaa lietteen kuivaamista korkeaan kuiva-ainepitoisuuteen ja polttamista puhdistamolla. Tässä vaihtoehdossa lietteestä saataisiin lämpöenergiaan puhdistamon omaan käyttöön ja jonkin aikaa vuodesta sitä jäisi ylimääräistäkin siirrettäväksi esim. kaukolämpöverkostoon. Sähköä ei tässä vaihtoehdossa saataisi. Liete muuttuisi tuhkaksi ja sen kuljetustarve olisi pienempi biokaasulaitokseen verrattuna. Lietteen poltto on jätteenpolttoon rinnastettavaa tarkkaan säädeltyä ja valvottua toimintaa, ja korkean lämpötilan poltossa palaisivat myös lietteessä olevat orgaaniset haitta – aineet ja mikromuovit.
Lietteen ulkoinen käsittely edellyttäisi pitkäkestoista sopimusta jonkun palvelutuottajan kanssa. Tällaiseen on varauduttu mm. Koukkujärven jätteenkäsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Ulkoinen käsittely pienentäisi Keskuspuhdistamo-hankkeen investointitarpeita mutta lisäisi vastaavasti lietteenkäsittelyn käyttökustannuksia.
Vaikutuksia arvioitaessa otetaan huomioon investointikustannukset ja vaikutukset jäteveden käsittelykustannuksiin. Ympäristövaikutukset arvioidaan mm. CO2 – päästöjen, hiukkas- ja liikennepäästöjen, energiankulutuksen, hajujen, mikromuovien ja lääkejäämien, luonnonvarojen käytön ja seudullisten ympäristötavoitteiden kannalta.
Keskuspuhdistamo – hanke lyhyesti:
– Sulkavuoren kalliotiloihin Tampereelle rakennettava keskuspuhdistamo joka puhdistaa 430 000 asukkaan jätevedet
– jätevesien siirto Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoilta putkistoineen ja tunneleineen sekä puhdistetun jäteveden purkutunneli ja -putki
– virtaama keskimäärin 100 000 m3 / vrk
– rakennusaika 2018–2023
– kustannusarvio 300 milj. €
– louhittavan kiviaineksen määrä 1 600 000 m3
– työllistämisvaikutukset 3 250 henkilötyövuotta
– hankkeen kotimaisuusaste 87 %
Lisätietoja:
Timo Heinonen
toimitusjohtaja
Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy
p. 040 820 2695
timo.heinonen@keskuspuhdistamo.fi
